28.4.2007

Kävimme Match Show:ssa Ylinammassa. Perillä ensin kävin tekemässä lenkin kuntoradalla isännän kanssa. Emäntä oli sillä välin ilmoittautunut kisaan. Takaisin koulun pihaan tultuani oli lapsilauma minua silittelemässä ja rapsuttelemassa. Autolle palattuamme kävi emäntä minun kanssa kehässä harjoittelemassa. Turhaa sanon minä. No siirryimme tavaroinemme pelikaukaloon, jossa kehät sijaitsivat ja lapset sekä aikuisetkin kävivät rapsuttelemassa ja puhuttelemassa. Emäntä edelleen odotellessa välillä juoksutti minua edestakaisin. Toiset koirat murisivat minulle ja toisilleen ja minähän en sellaista ilman vasta murinoita sulata. Muutaman kerran emäntä yritti olla poskikarvoissani kiinni ja piti puhuttelua. Emäntä kävi tuomarina lapsi&koira-kisassa, jossa oli vain kaksi osanottajaa.

Meidän osallistumisnumeromme oli 3. aikuisten sarjaan. Kilpaparimme oli lapinporokoira uros. Ensin kiersimme kehän ja sitten seisottiin ja käytiin yksitellen ympäri ja edestakaisin ja tuomari katsoi hampaat ja kokeili kivekset. Sinisen nauhan saimme. Sinisten ryhmä kehässä olin sitten ainoa iso koira. Muut olivat, perhoskoira ja kaksi walesin corgi pembrokea.

Nallella ei ollut tällä kertaa esiintymishaluja. Seisominen oli työn takana ja juokseminen oli peitsaamista, eikä raville millään. Ja pitihän sen uhossaan pissata kesken juoksun, kun kehän ympäri kiersimme omalla vuorolla. Tosin kehä oli Nallen kokoiselle koiralle pienehkö varsinkin, kun edestakaisin ravaus suoritettiin laidasta laitaan. Arvasin jo ennen tuomiota, että tänään saamme ensimmäisen sinisen nauhan. Se porokoira seisoi ja juoksi todella hyvin verrattuna meidän "mölymuuttiimme". En tiedä johtuiko käytös siitä, että makupaloina oli samoja nappuloita, joita on joka päivä ruokana. Tähän asti on ollut nakin tai lihapullan paloja. No kuitenkin 1. sija ryhmässä ja 15 kg Jahti&Vahti Energia -säkki lähti mukaan. Illalla kotona Nalle sitten taas seisoi ja ravasi hyvin. Saa nähä miten 6.5. Kemin Match Show:ssa menee ja sitten Oulun näyttelyssä.

15.-20.4.2007

Kävimme viikon verran Pohjois-Ruotsissa. Lähdimme sunnuntai-iltapäivänä ja isäntäväki pystytti teltan hämärän aikaan. Koska oli kova tuuli, en uskaltanut mennä telttaan sisälle. Kaivoin itselleni juomavesikuoppia muutaman ja laitoin sitten nukkumaan. Aamulla uskaltauduin käymään teltassakin, vaikka tuuli edelleen. Koska sää oli isäntäväen mielestä huono, kävimme ajelulla autolla Norjan puolella lähes Narvikissa asti. Rajalla sää selkeni, mutta tuuli oli edelleen viileä. Pääsin haistelemaan Jäämeren tuulia.

Norjan ja Ruotsin rajamailla.

Paluu matkalla pysähdyimme tekemään ruokaa ja syömään. Ruotsin puolella Abiskossa oli edelleen lumipyry. Isäntäväki pystytti leirin erään pienen järven rantaan ja odoteltiin sateen loppumista. Sitten paistettiin lättyjä ennen nukkumaan menoa.

Lättyjen paistoa.

Tiistaiaamuna kävin tutkimassa nuotiopaikan, josko olisi jäänyt jotain syömättä. No hiukan mulla tassut ja kuono nokeentui.

Nokiset tassut.

Sää oli edelleen tuulinen ja satoi lunta. Tänä aamuna isäntäväki ei purkanut leiriä, mutta kantoivat osan tavaroista autoon ja taas lähdettiin. Hetken päästä auto parkkeerattiin tienvarteen ja isäntäväki nosti sen kammottavan kapistuksen, ahkion auton katolta ja laittoivat minulle ne länkivaljaat päälle. Sitten menimme hankea pitkin pikkujärven jäälle. Siellä sain ahkion pois perästäni. Isäntä teki reikiä jäähän ja sain vettä juotavaksi, paitsi että sekä isäntä että emäntä istuutuivat niiden reikien viereen ja heiluttelivat sellaisia ihme juttuja ylös ja alas siinä reiän päällä ja hetkeen eivät tehneet mitään.

Avannolla.

Hetken päästä vaihdoimme paikkaa ja isäntä taas teki reiän ja toisti ne samat heiluttelurituaalit, jota pilkkimikseksi kutsutaan. Minä harjoittelin kääntymisiä aisoilla ja ahkiolla emännän kanssa sillä aikaa. Iltapäivällä palasimme leiriin ja söimme ja aloimme nukkumaan.

Keskiviikkoaamuna sää oli parempi. Tuulen suunta oli muuttunut, mutta aurinko paistoi.

Leiri.

Aamupalan jälkeen lähdimme autolla taas leiriä purkamatta. Jälleen sain ahkion perääni. Tällä kertaa menimme moottorikelkkauraa ja isäntäväki oli liikkeellä suksilla. Niitä reikiä, joita vissiin avannoiksikin kutsutaan, tehtiin eri paikkaan samalla järvellä kuin edellisenä päivänä. Edelleenkään en saanut olla irti. Emäntä arveli minun menevän saaren taakse toisen koiran luo tai etten anna kiinni, kun pitäisi valjastaa.

Haluan päästä irti.

Tällä kertaa oltiin jäällä kauemmin ja välillä oltiin nuotiolla. Leiriin palattuamme oli jäälle tulleet mies ja nainen mustan labradorinnoutajan kanssa pilkille. He poistuivat juuri, kun meillä oli ruoanlaitto menossa. Kävin varmuuden vuoksi sanomassa sille toiselle koiralle, että pysyy kaukana mun ruoista. Illalla leirissä, emäntä kaivoi repustaan kalan peratakseen sen. Hyi, että se haisi pahalle. Ihan irvistytti.

Se toinen vain keppi suussa urahti. Oli onni, että Nalle oli kiinni kettingissä, eikä lukot tai panta pettäneet, kun Nalle syöksähti muristen ja niskakarvat pystyssä sitä toista koiraa kohti.

Torstaina oli samanlainen sää kuin keskiviikkona: aurinkoinen ja tuulinen. Aamupalan jälkeen menimme jälleen autolla samalle parkkipaikalle kuin keskiviikkona ja samaa kelkkauraa samalle pikkujärvelle. Tällä kertaa yritin sanoa emännälle, etten halua ahkiota perääni ja hyppäsin takaisin autoon. Emäntä oli eri mieltä... Tänään menimme järven perälle. Siellä oli saaren takana suojainen paikka, jonne minut jälleen laitettiin kiinni, kun isäntä ja emäntä menivät pilkkimään. Hetken kapinoituani otin torkut ja heräsin, kun emäntä tuli luo ja huomasin olevani irti. Minähän otin siitä ilosta kaiken irti ja juoksin isännän luo ja merkkasin emännän pilkkirepun. Emäntä otti reppunsa ja jatkoi matkaa tekemälleen avannolle ja minä seurasin häntä. Mutta en minä kauaa jaksanut hänen seurassaan olla, kun palasin isännän luo ja siinä minä juoksin sitä väliä edestakaisin.

Vapaa.

Kala ei kuuleman ollut oikein syönnillä ja teimme nuotion jälleen. Sitten palasimme autolle ja leiriin. Isäntä kävi kokeilemassa kalaonneaan vielä leirin viereisellä järvellä, jossa edellisenä päivänä olivat ne mies, nainen ja koira. Emäntä harjasi minut sillä välin. Viisi harjallista hän minusta irtovillaa sai ja olisi varmaan harjannut vielä kuudennenkin, jos olisin antanut. Jälleen emäntä otti pahan hajuisen kalan repustaan ja suolesti sen.

Hyi, kun haisee pahalle.

Yritti hän kertoa, että se on hyvää ja tarjosi mulle sitä paistettuna, mutta en minä siitä siltikään tykännyt.

Ei mulle kelvannut kalan nahka saati liha edes paistettuna.

Perjantaina leiri puretiin ja ajelimme kotia kohti. Emäntä mietti, että kehtaakohan hän minua match showhun viedä ilman pesua, sen nuotiossa käynnin ja nokisuuden vuoksi ja peseekö vaiko eikö pese. No kävimme sunnuntaina 22.4. mätsärissä ja olen toistaiseksi säästynyt pesulta.

Lisää kuvia reissusta löytyy Kuvia-sivuilta ja Match Show tulos Näyttelytulokset-sivulta.

31.3.-8.4.2007

Minulle hankittiin länkivaljaat sekä aisat. En tiennyt niiden olevan niin kammottavat kapistukset silloin, kun niitä minulle sovitettiin. Aprillipäivänä minulle selvisi totuus: ne aisat pitävät kovaa kolinaa perässäni eikä sitä kolinaa pääse pakoon. Emäntä on yrittänyt totuttaa minua vetämään sitä systeemiä ensin pulkan ja nyt pääsiäisenä ahkion kanssa. Perjantaina oli tauko totuttelussa ja kävimme potkurin vetolenkillä.

Aisoissa. Uskaltaakohan tässä liikkua?

Stressin laukaisulenkki potkurilla.

Ihmetyttää tuo pulkka-/ahkiokammo, koska vetoliinan kanssa pulkkakammoa ei ole ollut. Tosin Nalle pääsi säikähtämään... Nyt viikonvaihteessa olen huomannut hiukan edistystä: Nalle voi jo oleskella samalla terassilla kuin missä ahkiokin on. Kääntyminen on se vaikein juttu. Kun suuntakäskyn antaa hyvissä ajoin, niin loiva käännös onnistuu, mutta jyrkkä tai täyskäännös ei meinaa onnistua ja meinaa iskeä paniikki.

24.3.2007

Kävin osallistumassa ensimmäisessä näyttelyssä. Paikan päälle tullessamme aloitin "riemukiljunnan" autossa. Tapasin monta uutta tuttavuutta ja muutaman ennestään tutun. Pari koiraa murisi mulle. Koska arvostelut olivat aikataulusta myöhässä, viihdytin itseäni murisemalla niille takaisin. Yritin myös komentaa "haluan"-käskyllä emännältä nakkipaloja niin kehässä kuin kehän ulkopuolella.

Kehässä.

Arvosteltavana.

Näyttelyn saldo oli odotettua parempi ja tosi hyvä ensimmäiseksi kerraksi. Arvostelu on luettavissa näyttelytulokset-sivulla.

20.3.2007 (syntymäpäivä)

Syntymäpäiväni vietin kuten muutkin arkipäivät: yksin kotona isäntäväen töissä olon ajan. Aamulla emäntä antoi minulle todella suuren hirven reisi- tai sääriluun. Illalla sain vielä puruluurullan, joka on muuten vieläkin syömättä.

11.3.2007

Kävimme hiihtolenkillä. Menimme latupohjaa, joka meni erään huskyfarmin lähistöltä. Se huskien ääntely antoi minulle vetointoja. Mennessä vedin emäntää. Oli meillä pari kertaa erimielisyyttä suunnasta.

Erimielisyyttä suunnasta emännän kanssa.

Takaisin tullessa vedin isäntää. Hänellä katkesi sukset: toinen jossain vaiheessa metsässä ja toinen autolla.

3.3.2007

Tässä on vierähtänyt jo kuukausi eikä oikeastaan mitään ihmeellisempää ole tapahtunut. No olin minä 10 päivän antibioottikuurilla ihotulehduksen takia ja 17 päivää emäntä pyyhki selkääni betadinea. Oli kuulema kolme alusvillatonta kohtaa. Eräänä sunnuntaina isäntäväki puuhasteli jotain kopillani ja sen jälkeen koppiini oli ilmestynyt reikiä kolme lisää. Siinä reiässä, joka oli tehty jo kesällä, oli jokin turha verkko, joten revin sen pois, kun ei niissä uusissakaan rei'issä ollut.

Hiihtoreissuja olen tehnyt sekä isännän että emännän kanssa. Toisinaan ollaan menty tosi lujaa koko matka ja toisinaan minua ei vaan ole huvittanut vetää. Tässä eräänä iltana isäntä hiihti edellä ja me tultiin emännän kanssa potkurilla perässä. Tuossa metsätiellä heti alussa on jyrkkä alamäki ja minä päätin juosta isännän kiinni. Emäntä huusi minulle "SEIS"-käskyn; oli kaatunut ja tuli mahallaan perässäni. Vetoliina oli siis kiinni valjaistani emännässä vetovyössä. No emäntä ei ollut minulle edes vihainen. Valitteli vain polveansa.

Määränpäässä 3.3.2007.

Tänään käytiin emännän kanssa ensimmäistä kertaa joen jäällä. Emäntä oli suksilla ja oletti minun vetävän. Tehtiin me sellainen 10-11 kilometrin lenkki, johon meillä meni aikaa sellaiset kolme tuntia. Päämäärämme oli Elmon ja Eetun luona. Perillä olimme noin kolme tuntia, jonka vietin Elmon kanssa painien. Kotiin tulimme autolla.