Tehdäänpäs poikkeus heti tähän päivityssääntöön. >;o) Kerran olemme vetäneet potkuria jo rinnakkain. Emäntä kertokoot miten se meni. Reessä kuulema jarru kaipaa vielä huoltamista. Koirahiihtoa ovat isäntäväki harrastaneet omaksi huvikseen myös. Yleensä minä Otso vedän isäntää ja Nalle puolestaan vetää emäntää. Minä olen kuulema liian vauhdikas emännän makuun. Tässä eräänä päivänä emäntä halusi mennä suksilla mun kanssa, mutta vaihtoi sitten tilaisuuden tullen lönkyttelevään Nalleen.

Koirien yhteistyö vierekkäin meni yllättävän hyvin. Otsokaan ei pahemmin näykkinyt Nallea. Tiellä menivät ok, mutta kun käännyttiin moottorikelkan uralle, ei oikein meinannut suunnasta tulla selvyyttä ja Nalle alkoi jättäytymään Otson taakse, joten vaihdoin jälleen eripituiset liinat ja taas mentiin samaan suuntaan.

Perjantaina 9.1. kävimme päivällä vetolenkillä. Emäntä Nallen kanssa potkurilla ja isäntä mun kanssa suksilla. Me isännän kanssa menimme menojamme ja oli kuulema Nallestakin löytynyt jarruton ja ohjautumaton vaihde. Emäntä oli jopa pudonnut kyydistä. Jonkin ajan kuluttua minä pääsin potkurin eteen ja Nalle vetämään isäntää. Mutta kun emännän mielestä meno alkoi mulle olla liian raskasta hän otti Nallen ja minä pääsin vetämään isäntää. Lenkin jälkeen emäntä harjasi meidät.

Menimme eräille niityille moottorikelkkauraa, joka kulkee hieman alamäkeen ennen niittyjä. Niityillä Otso ja isäntänsä seurasivat uraa, joka kääntyy heti niityillä 90 astetta oikealle. Nalle lähti täyttä laukkaa heidän peräänsä ja potkuri oli valmiiksi huonolla kaltevalla uralla, joten en saanut jalkaa siirrettyä jarrulle. Näin, että yksi urista meni suoraan ja yritin saada Nallea menemään sille, mutta sepä päätti myös kääntyä sen 90 astetta oikealle. Siinä vaiheessa mulla petti tasapaino ja potkuri kaatui. Ei siinä auttanut muu kuin irrottaa otteensa ja toivoa, ettei jalakset osu. Hetken aikaa näin niin sanotusti tähtiä. Nalle ei onneksi pitkälle yksinään mennyt vaan jäi odottamaan, mutta se veijari käveli vähän matkaa eteen päin, kun olin saamaisillani potkurista jälleen kiinni. Onneksi en kuitenkaan omia tai Nallen raajoja katkonut.

Illalla isännän veljen tyttö tuli meille. Isäntäväki lähti jonnekin vieraansa kanssa ja tulivat toisenkin vieraan kanssa noin parin tunnin päästä. "Luna" neiti tuli meille kylään. Ensin se kävi meitä varovasti meidän emännän kanssa haistamassa tarhojen ulkopuolelta ja sen jälkeen emäntä vei sen takapihalle. Seuraavaksi minä Otso pääsin leikkimään ja kiusaamaan Lunaa. Sillä aikaa Nalle huuteli omassa tarhassaan. Puolen tunnin kuluttua emäntä vei minut tarhaani ja päästi Nallen leikkimään Lunan kanssa. Minä yritin pitää ääntä itsestäni, koska olisin halunnut nähdä mitä Nalle ja Luna pihalla puuhaavat. Jonkin ajan päästä Luna tuli Nallen tarhaan. Neidille ei ilmeisesti tarha kelvannut, koska huuteli ja minähän yritin vastailla. Puolen yön aikaan sitten emäntä haki Lunan sisälle ja toi Nallen naapuriini. Mitäs me pojat, laitoimme nukkumaan.

Ei me kauaa ehditty nukkumaan. Emäntä herätti meidät kahdelta aamuyöstä hakemaan jauheliha-annokset. Parin tunnin kuluttua isäntäväki tulivat ulos kummankin vieraansa kanssa. Silloin mekin Nallen kanssa muistettiin, että Lunakin on meillä. Isäntä antoi Nallelle hirven kinnerluun ja otti minut tarhasta. Mulla oli kiire Lunan luo, mutta en kauaa saanut Lunaa härnätä, kun piti autoon nousta. Luna tuli viereiseen Nallen kuljetushäkkiin. Parin pysähdyksen jälkeen saavuimme ensin Ouluun. Oulusta otimme kyytiin emännän siskon ja matkamme jatkui. Jonkin ajan päästä pääsimme Lunan kanssa käymään jaloittelemassa. Vielä hetki autossa ja olimme laajalla parkkialueella, jossa oli muitakin koiria. Olimme kuulema Kajaanissa. Menimme sisälle suureen halliin. Siellä oli paljon eri rotuisia koiria. Kävimme vielä kerran ulkona ja sen jälkeen emäntä harjasi minut ja Lunan ja laittoi näyttelypannat ja -hihnat sekä kävi vähän juoksuttamassa kumpaakin. Ensin kehään menin minä parin muun nuoren uroksen kanssa. Hiukan minun piti muita varoitella pysymään erossa omasta nartustani. Kolmen kehässä käynnin jälkeen emäntä keskittyi Lunaan ja minä protestoin tylsyyttäni isännälle. Malamuuttikehän päätyttyä poistuimme autolle ja isäntäväki ja ihmisvieraat menivät syömään. Me Lunan kanssa nukuttiin sillä välin. Oulussa ihmiset kävivät parissa kaupassa ja veivät emännän siskon kotiinsa ja lähdimme kotimatkalle. Oulun pohjois-puolella pääsimme vielä käymään Lunan kanssa jaloittelemassa. Seuraava pysähdys olikin Lunan kotona. Nyt minä sain jälleen kiusata vähän Lunaa. Kotiin oli tylsempää tulla, kun täällä ei odottanut meitä muu kuin Nalle.

Hyvää alkanutta uutta vuotta! Tästä näyttää tulevan tapa päivittää uutta tarinaa joka toinen kuukausi. Edellisen tarinan jälkeen päästiinkin lähes heti potkuria vetämään, kun satoi lunta sen verran. Eihän se vielä silloin torstaina uudella lumella juurikaan luistanut, mutta lauantaina oli jo parempi luisto. Sen jälkeen ollaankin saatu tehdä vetolenkkejä noin joka toinen päivä yhdessä ja erikseen. >:oD Joulukuun lopussa ollaan vedetty hiihtävääkin emäntää ja isäntää. Viime vuoden viimeinen päivä ja tänään 4. päivä ollaan totuteltu reen edessä työskentelyyn. Ensimmäisellä kerralla oli emäntä ohjaamassa ja tänään oli isäntä. Toinen heistä oli kummallakin kerralla hiihtäen kaverina ja neuvojana. No ei tämä meidän liikunta ole ainoastaan vetolenkkejä olleet. Ollaan me painittu pihalla ja käyty metsässä ja jäisillä soilla kirmailemassa.

Menestyksekästä vuotta 2009 minunkin puolestani! :-) Muistaakseni yksi tai kaksi päivää olivat sellaisia, ettei oikein uskaltanut vedättää liukkauden vuoksi, mutta muuten on olleet hyvät vetokelit. Nyt heti tammikuussa tuli nuo kunnon pakkasetkin: -20°C. Ostimme käytetyn reen ennen lumia ja sitä on kunnostettu jouluun saakka, mutta koska emme olleet kotona jouluna, pääsimme testaamaan sitä vasta nyt vuoden vaihteessa. On se ihan erilainen ohjattava kuin potkuri, mutta eiköhän se harjoitus tee reenkin kanssa mestarin. :-D Koirat tekee kyllä kiitettävästi yhteistyötä. Emme vielä ole yhtä pitkillä liinoilla vedättäneet vaan toinen on ollut pidemmässä, koska Otso meinasi vain kielloista huolimatta näykkiä Nallea. Nyt näyttää siltä, että sitä rinnakkain vetoakin voisi kokeilla.

Joulun vietimme Kangasniemellä. Ennen lähtöä saimme kumpikin Otson kanssa avata yhdet paketit. Kumpikin meistä sai oman röhkivän possulelun. Siinä se ilta menikin "röhköttäessä". Kangasniemellä saimme puruluun. Jouluaattona ja 1. joulupäivänä kävimme kävelylenkillä. Tapaninpäinä kävimme sitten Heinolassa. Siellä pääsimme päästämään ylimääräisiä höyryjä Otson kanssa Asta neidin seurassa metsään.

Oletimme, että kyläpaikastamme löytyy potkuri, joten ei omaa otettu mukaan. Olisihan tuon tietysti voinut varmistaa ennen lähtöä... Tapaninpäivänä "pojat" aloittivat kuoroulvonnan juoksuisen nartun vuoksi. Onneksi kuitenkin olivat yöllä hiljaa. Siksi kävimme tapanin ajelulla ja vähän juoksuttamassa koiria. Lauantaina konsertti jatkui ja tuolloin lähdimmekin jo kotimatkalle. Tällä kertaa Otsokin söi suht' hyvin joulun ajan juoksutuoksuista huolimatta. Nalle sen ulvomisen aloitti ja Otso yhtyi siihen - se oli mukavaa kuunneltavaa. :-)