Syysterveiset kaikille!
Talvea odotellaan. Lenkkeily on nyt ollut hyvin epäsäännöllistä jo noin kahden kuukauden ajan. Syyskuussa se oli säännöllistä säiden viilennettyä, mutta sitten lokakuussa alkoi nämä "välikelit": osa teistä on olleet jäisiä, joten emäntä ei ole uskaltanut enää pyöräillä, mutta osa teistä on ollut aivan sulia, joten ei potkurilla saatikka reellä ole voinut mennä.
Talvea odotellaan. Lenkkeily on nyt ollut hyvin epäsäännöllistä jo noin kahden kuukauden ajan. Syyskuussa se oli säännöllistä säiden viilennettyä, mutta sitten lokakuussa alkoi nämä "välikelit": osa teistä on olleet jäisiä, joten emäntä ei ole uskaltanut enää pyöräillä, mutta osa teistä on ollut aivan sulia, joten ei potkurilla saatikka reellä ole voinut mennä.
Kaksi kertaa emäntä pakkasi meidät sekä pyörän autoon, ajoi lapsuuden kaverini Elmon kotiin ja käytti meitä siellä lenkillä. Eikä se ollut yhtään huono juttu, koska saimme kumpikin Otson kanssa nartun lenkkiseuraksi. Tosin parin viime viikon aikana potkurilenkillä on käyty nyt kahdesti. Mutta aina on tullut lumisateen jälkeen lauhaa ja vesisadetta, jolloin ne jäiset tiet on liian liukkaat tassuillemme ja ne osittain sulat tiet on täysin sulat. Muutaman viikon ajan meillä oli renkaan vetotreeniä, mutta emäntä kulkee jalkaisin liian hitaasti meille. >:o)
Otso kävi loppukesästä esiintymässä näyttelykehissä ja minä lomailin niistä hommista. Olihan minulla häntäkin kipeä elokuussa. Emäntä leikkasi siitä tyvestä karvat pois ja laittoi kaiken maailman nesteitä ja suihkeita. Se oli jopa niin kipeä, että varoitin emäntää koskemasta siihen murisemalla ja näyttämällä varmuuden vuoksi myös hampaat. Kävimme me myös eläinlääkärissä sen häntäni vuoksi ja jouduin nielemään tabletin aamuin ja illoin monta päivää. Mutta niin se vain kuitenkin parani ja karvakin on jo kasvanut takaisin. >;o) Emäntä jatkakoot tästä.
Lunta ja pakkasia odotellaan. Ärsyttää jo nämä kelit. Onneksi on voinut pitää koiria myös tuossa aidatulla pihalla, jolloin ne ovat saaneet olla hippasilla ja painia enimpiä energioitansa. Enemmän ne ovat keskittyneet kaluamaan hirven luita. Noilla potkurilenkeillä on pitänyt työntää sitä potkuria mennessä ja tullessa noin puoli kilometriä, mutta kun ollaan päästy tuonne yleiselle metsätielle, niin siellä onkin sitten luistanut suht hyvin. Toki jalaksiin olen vaihtanut vanhemmat ja kuluneemmat hankimuovit.
Ja sitten niistä näyttelyistä... Kemin näyttelystä Otso sai laatupalkinnoksi H:n eli hyvä (sininen nauha). Mittasuhteista sakotettiin jälleen, mutta nehän oli jo tiedossa. Otso esiintyi hyvin levottomasti kehässä: se oli hyvin kiinnostunut tapahtumista ympärillä ja toisista koirista. Silti arvostelussa lukee "hyvä käytös". :-D
Kuukauden päästä Kemin näyttelystä oli Rovaniemellä ryhmänäyttely, jonne olin molemmat koirat ilmoittanut, mutta Otso vain lopulta osallistui. Nallelle tuli märkivä ihotulehdus eli ns. hot spot hännän tyveen ja sille jouduttiin syöttämään 20:n päivän antibioottikuuri, joka varoaikoineen meni em. näyttelyn päälle. Siihenhän on ensiapuna karvojen leikkuu reilusti tulehtuneen alueen ympäriltäkin, joten sen häntä ei ollut edes edustus kunnossa. Joten Nalle oli sen päivän kotona.
Näyttelyyn mennessä ja ennen kehän alkua arvelin jälleen sen sinisen nauhan tulevan, koska Otsolta oli mahasta villat lähteneet ja se korosti sen korkeita jalkoja. Kun vuoromme tuli, tuomari kysyi iän ja katsoi hampaat, siis koko purukaluston. Purennan ja vasemman puolen katsomisessa ei ollut mitään, mutta oikealta puolelta Otso tapansa mukaan "rutisi". Ehdin ajatella, että "saa nähdä mitä tuomari tuosta sanoo", ja aivan kuin Leni Finne olisi lukenut ajatukseni sanoen, että ei tulkitse sitä agressiivisuudeksi vaan ennenmin niin kuin kiroiluksi, että "eikö se jo riitä". Kehä oli ihan kiitettävän kokoinen, jotta sain Otson liikkeetkin esiin. Kun näin minkä värisen nauhan kehäsihteeri nauhoistaan irroitti, en malttanut olla jo kehumatta koiraa. Otso sai laatupalkinnoksi erimomainen eli sen vaaleanpunaisen nauhan. :-D Ainoana ERI:n saaneena uroksena se samalla oli paras uros ja sai toisen sertinsä.
Narttukehiä en ihan täysillä seurannut, koska yksi huskypennun omistaja tuli leikityttämään koiraansa siihen Otson kanssa. Sen verran kuitenkin sain seurattua, että menin kehään, kun viimeinen narttu poistui ja numeroamme kuulutettiin. Ilmeeni oli varmasti näkemisen arvoinen, kun tajusin Otson saaneen ainoana ERI:n ja täten se oli jopa ROP siis rotunsa paras. Eipä siinä sitten muuta kuin odottelemaan loppupäivän ryhmäkehän alkua. Arvostelut kun alkoivat klo. 10 ja muutit olivat siinä kehässä ensimmäisenä. Ryhmäkehässäkin Otso esiintyi yllättävän hyvin, mutta ensimmäisten pois käteltyjen joukossa olimme.
13.9. kävimme Kemissä "mätsärissä". Nalle oli turistina ja Otso kävi kehässä. Parikehästä saatiin sininen nauha ja sinisten ryhmäkehästä tuli voitto. Best in Show kilpailussa Otso oli neljäs kahdeksasta koirasta. :-D Se tuntui hiukan oudoksuvan tanskandoggeja, jotka olivat sekä sinisten ryhmässä, että BIS-kehässä meidän perässä. Hyvin kumpikin koira edusti itseään, Otso kehässä ja Nalle kehän laidalla. Seuraava näyttely näillä näkymin onkin vasta tammikuussa, joten näyttelykäynteihin tulee tauko.