Hei taas kaikille! Talvikelit ja vetoharjoitukset on jatkuneet. Rekeä ollaan käyty vetämässä Otson kanssa pari kertaa vaihtelevalla menestyksellä. Erikseen ollaan vedetty enemmänkin: potkuria tai hiihtäjää. Onpa emäntä käynyt muutaman kerran mulla vedättämässä yksinkin rekeä. On kuulunut perustelevan isännälle, että voimaharjoitteluna. Lisäksi mulla on alettu vedättämään painavaksi lastattua ahkiota kuormavaljailla pihalla ja pihatiellä. Pari kertaa ollaan käyty myös vapaana kirmailemassa metsässä. Pihalla ollaan myös painittu. Eräänä iltana hermostuin Otsolle leikin muututtua liian rajuksi ja meille tuli rähäkkä, josta mulle tuli kulmahampaan reikiä, mutta Otso oli säilynyt ehjin nahoin. Seuraavalla reen vetokerralla "maksoin takaisin".

Juu, ollaan keskitytty lähinnä vetoharjoitteluun. Yhdellä reki ajelulla koirat ottivat yhteen eli siis tappelivat – vajaa viikko pihalla tapahtuneen kohtauksen jälkeen. Tilanne oli sellainen, että mentiin ensin lingottua tietä ja lingottu osuus jatkui vasemmalle haarautuvalla tiellä, mutta koirat halusivat mennä suoraan jonkun kävelemää polkua. Ilmeisesti sillä polulla oli jokin kiinnostava haju, kun Otson aloitteesta lähtivät laukalle. Ne olivat lisäksi ensimmäistä kertaa seisingillä pannoista toisissaan. Nalle varmaan hermostui, kun sen näkökulmasta Otso nyki sitä sivulle ja se sen aloitti. Onneksi oltiin kumpikin kyydissä, että saatiin ne erotettua. Sain seisingin irrotettua Nallen pannasta ja Sami sai Otson irti liinasta. Rauhoitimme tilanteen ja käänsin Nallen kanssa reen takaisin lingotulle tielle, jonne Sami oli Otsonkin jo taluttanut. Teimme vahinkotutkimukset, mutta kummastakaan ei löytynyt suurempia vuotoja.

Koska koirat eivät enää tuntuneet olevan kiihkoisia, laitoimme Otson takaisin liinaan ja seisingin kiinni. Menimme sitä lingottua vasemmalle kääntyvää tietä niin pitkälle kuin pääsi. Siellä näin Nallen etujalassa verta, mutta tarkempi tutkimus osoitti sen tulleen muualta vain karvoihin. Tein sitten Otsolle tarkemman syynin ja sillä oli kulmahampaan reikä poskessa. Loppu sujui hyvin, vaikka jouduttiinkin kohtaamaan hevonen, mutta ehdittiin irrottaa koirat seisingistä ja pideltyä ne paikallaan, jotta hevonen kuskeineen pääsi ohi.

Aiemmasta yhteenotosta Nallelle tuli reikä silmän yläpuolelle, silmien väliin sekä pari kummallekin puolelle huuliin, mutta Otsossa ei ollut yhtään reiän reikää. Tuolloin ne lopettivat heti käskystä. Tuon rekiajelulla tapahtuneen kohtauksen jälkeen Otso on ollut kunnioittavampi Nallea kohtaan. Parin päivän päästä käytiin uudelleen pikku lenkki ilman seisinkiä ja kaikille jäi positiivinen mieli.

Nallelle on nyt myös harjoiteltu kuormanvetoa. On sille takakäskyä ja paikalla oloa sekä pysäytystä harjoiteltu normilenkkien yhteydessä, mutta nyt vasta taakan kanssa. Tulipa tuo ilmoitettua yhteen kokeeseenkin... saa nähdä miten käy.

Otso kävi viime kuun 11. päivä Oulussa. Kertokoot emäntä siitä sitten tarkemmin. Minä vietin sen päivän kotona luun kanssa. >:o) Näyttelyrintamalla on ollut hiljaista; ei edes mätsäreissä ole käyty.

Otso tosiaan kävi 11.2. Oulussa silmäpeilauksessa sekä lonkka- että kyynärkuvauksissa. Silmät oli terveet ja tänään tuli kuvien lausunnot ja TERVE POIKA!!! :-D Niin vähän arvelinkin jo ennen kuin näin kuvat, kun sellainen energinen liikkuja Otso on ollut koko ajan ja se ei ole yhtään epäröinyt käyttää voimaa valjaissakaan halutessaan jotain hajua tutkimaan. Nyt kuvauksen jälkeen olen siltäkin uskaltanut vaatia enemmän vetolenkillä. :-) Seuraava huolen aihe onkin saada se pysymään takapihan aidan takana: se huomasi tässä yhtenä iltana, että verkko antaa periksi, kun sitä painaa tassulla. Kun lumet sulaa, vaihtuu tuo metrin korkea verkko korkeampaan.