sunnuntai 4. tammikuuta 2009


Hyvää alkanutta uutta vuotta! Tästä näyttää tulevan tapa päivittää uutta tarinaa joka toinen kuukausi. Edellisen tarinan jälkeen päästiinkin lähes heti potkuria vetämään, kun satoi lunta sen verran. Eihän se vielä silloin torstaina uudella lumella juurikaan luistanut, mutta lauantaina oli jo parempi luisto. Sen jälkeen ollaankin saatu tehdä vetolenkkejä noin joka toinen päivä yhdessä ja erikseen. >:oD Joulukuun lopussa ollaan vedetty hiihtävääkin emäntää ja isäntää. Viime vuoden viimeinen päivä ja tänään 4. päivä ollaan totuteltu reen edessä työskentelyyn. Ensimmäisellä kerralla oli emäntä ohjaamassa ja tänään oli isäntä. Toinen heistä oli kummallakin kerralla hiihtäen kaverina ja neuvojana. No ei tämä meidän liikunta ole ainoastaan vetolenkkejä olleet. Ollaan me painittu pihalla ja käyty metsässä ja jäisillä soilla kirmailemassa.

Menestyksekästä vuotta 2009 minunkin puolestani! :-) Muistaakseni yksi tai kaksi päivää olivat sellaisia, ettei oikein uskaltanut vedättää liukkauden vuoksi, mutta muuten on olleet hyvät vetokelit. Nyt heti tammikuussa tuli nuo kunnon pakkasetkin: -20°C. Ostimme käytetyn reen ennen lumia ja sitä on kunnostettu jouluun saakka, mutta koska emme olleet kotona jouluna, pääsimme testaamaan sitä vasta nyt vuoden vaihteessa. On se ihan erilainen ohjattava kuin potkuri, mutta eiköhän se harjoitus tee reenkin kanssa mestarin. :-D Koirat tekee kyllä kiitettävästi yhteistyötä. Emme vielä ole yhtä pitkillä liinoilla vedättäneet vaan toinen on ollut pidemmässä, koska Otso meinasi vain kielloista huolimatta näykkiä Nallea. Nyt näyttää siltä, että sitä rinnakkain vetoakin voisi kokeilla.


Joulun vietimme Kangasniemellä. Ennen lähtöä saimme kumpikin Otson kanssa avata yhdet paketit. Kumpikin meistä sai oman röhkivän possulelun. Siinä se ilta menikin "röhköttäessä". Kangasniemellä saimme puruluun. Jouluaattona ja 1. joulupäivänä kävimme kävelylenkillä. Tapaninpäinä kävimme sitten Heinolassa. Siellä pääsimme päästämään ylimääräisiä höyryjä Otson kanssa Asta neidin seurassa metsään.

Oletimme, että kyläpaikastamme löytyy potkuri, joten ei omaa otettu mukaan. Olisihan tuon tietysti voinut varmistaa ennen lähtöä... Tapaninpäivänä "pojat" aloittivat kuoroulvonnan juoksuisen nartun vuoksi. Onneksi kuitenkin olivat yöllä hiljaa. Siksi kävimme tapanin ajelulla ja vähän juoksuttamassa koiria. Lauantaina konsertti jatkui ja tuolloin lähdimmekin jo kotimatkalle. Tällä kertaa Otsokin söi suht' hyvin joulun ajan juoksutuoksuista huolimatta. Nalle sen ulvomisen aloitti ja Otso yhtyi siihen - se oli mukavaa kuunneltavaa. :-)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti