Mie oon Manta. Olen ollut vasta kolme yötä täällä. Hieman minua ihmetyttää, että mihin äiskä ja sisarukset ovat hävinneet. Täällä on vain kaksi isoa poikaa ja toinen minun kokoinen hiljainen kaveri (peilikuva). Toinen niistä pojista on vanha ja viisaan oloinen, mukava kaveri ja toinen on vilkkaampi ja todella kiinnostunut minusta. Eilen me sen nuoremman, jota Mörriksi kutsutaan kanssa kilpailtiin siitä, kumpi huutaa kovempaa.
Juuri kotiin tullut. |
Vuoden alusta oli jälleen tuttuun kenneliin tulossa tällä kertaa vanhempien taustoista pääteltynä työkoiran energia tasoisia pentuja. Silloin en vielä ollut ajatellut tästä pentueesta sitä kolmatta tai siis neljättä ottavani, mutta satuin avaamaan suuni ajattelematta sen pidemmälle ja siitä lähti tämä pyörä pyörimään.
Nämä pennut tosiaan olivat erilaisia, kuin tuo pentue, josta Mörri on: Koko ajan liikkeessä kuka mihinkin suuntaan ja välillä ottivat muka yhteen pitäen omia puoliaan. Tässä pentueessa sukupuolijakauma oli neljä urosta ja kolme narttua. Kaikki urokset olivat jo varattuja eikä kukaan varaajista halunnut vaihtaa narttuun, joten harkitsimme itse sen nartun valintaa. Tulimme siihen päätelmään, että juoksut todennäköisesti ovat vain kahdesti vuodessa. Nalle ei tähän mennessä ole ulvonut kuin niiden narttujen, jotka on tiennyt saavansa astua, tärppipäivinä ja jos tuo Mörri tulee isäänsä, se ei tule silloin pahemmin juoksuaikana stressaamaan.
Koko lauma: vas. Nalle, oik. Mörri ja keskellä Manta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti